Päivä 44 | Havza - Istanbul | Turkki
660km | +13,5 - +29,5 | NormiKeli
Turkkilaisilla bensa-asemilla riittää maksupäätteitä. Se ei silti tarkoita sitä että kortilla onnistuisi maksamaan.
Havza on aamu-usvassa, mutta aurinko odottaa alarinteillä. Korkeusmittari näyttää Havzan olevan noin kilometrissä meren pinnasta laskettuna. Jällee loistava ajopäivä kelin ja teiden puolesta. Paitsi että Istanbulin lähestyessä töksää… moottoritien länteen vievät kaistat uudelleen päällystyksen alla 30km matkalta ja ruuhkat kakkoistiellä sen mukaisia.
Ei kovin montaa iltaa siitä kun sovittiin että kaupunkeihin sisään yhtenä joukkona samaa kaistaa. Minulla kuulema tapana ajaa pizzataksi. Nyt pizzataksi jää kuitenkin keskikaistelle autojonon jatkoksi kun jokainen singahtaa johonkin rakoon Juha etunenässä… kotikiiree alkaa poltamaan?
Pasi ja Vexi löytyvät noin 10 kilometrin päästä. Pasin kone ei käy tai käy pätkittäin. Suostuu käymään saatuaan korkeaoktaanista. Loppuporukka löytyy seuraavan 10 km jälkeen. W on juuri saamassa sakkoja luonnon lannoittamisesta. Hetken päästä tulee kuumana käyvä audimies. Oikean vilkun takalasi on pudonnut ja takapuskurissa painauma sekä valkoista maalia. W'n laukut maalattu valkoisiksi. Syystä tai kolmannesta joka meille ei koskaan selviä, poliisi lähettää tuohtuneen audimiehen matkoihinsa! W'n mukaan audi osui W'n pujottelun aikana häneen eikä hän audiin. Sellaisia ne audimiehet ovat… törppöjä jotka koitavat kiilata moottoripyöriä … ainakin turkkilaiset audimiehet… :]
Päivällinen vanhan Turkin sydämmessä Sultanahmetissä Sinisen moskeijan juurella… ja kyllä kyllä, sen verran lähellä moskeijaa, että olutta ei tipu. Todistettavasti kukaan ei kuitenkaan ole menehtynyt sen puutteeseen… ja saahan tuota hotellin baarista ennen ja jälkeen. Mutta kyllä kyllä, Sinisen moskeija ympäristössä maantasalla olevissa ravintoloissa ei saa myydä alkoholia. Tämä kielto ei kuitenkaan koske kattoravintoloita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti