Päivä 40 | Tbilisi - Yerevan | Georgia - Armenia
276km | +18 - +24,5 | NormiKeli
Jopa Georgiaan verrattuna Armenia näyttää kuin pommin jäljiltä… ja sen pommin nimi on Neuvostoliitto. Ensimmäinen kaupunki rajalta on rauniokaupunki, sillä erolla että raunioiden näköisissä kerrostaloissa asutaan. Tien varressa on useita tehtaita, joista on enää luuranko jäljellä. Millä ihmiset elävät näissä kylissä ja kaupungeissa on hyvä kysymys… pelkkä upea luonto ei taida riittää hengen pitimeksi edes Armeniassa.
Pääkaupunki Yerevan on eri planeetalta. Keskusta voisi olla minkä tahansa ison eurooppalaisen kaupungin keskusta ja Ladat ovat täällä harvinaisempia kuin Lexukset. Kaikilla merkkituotteilla näkyy myös olevan omat liikkeensä. Omat merkkituotteemme, Hondat ja BMW't ovat kulkeneet monta päivää ongelmitta, jos ei oteta sitä lukuun, että Markuksen GS sammuu silloin tällöin kesken ajon. Toistaiseksi se on lähtenyt aina välittömästi uudestaan käyntiin. Bensa? Ysivitosta olemme viimepäivät tankanneet mutta mene ja tiedä. Oma pyöräni röpöttää aina välillä kun pitäisi lähteä ohitukseen.
Armenia oli Turkmenistanin jälkeen toistaiseksi ainoa maa, joka on vaatinut vakuutuksen. Kaikissa muissa maissa olemme ajaneet pyörien vakuutusten osalta ns. lainsuojattomina. Mutta parin päivän kuluttua Turkissa taas vakutukset voimassa. Armenian 18 dollarin vakuutus taitaa olla ohutta paperia jos sitä aikuisten oikeasti tarvisi? :)
Jotakin Armenia maaseudun ja pääkaupungin erosta kertoo sekin, että pääkaupungin keskustassa maksoin yhdestä expresso kupista enemmän kuin lounasravintolamme kyljyksestä, salaatista, juomasta, leivästä ja riisistä. Että sillä lailla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti